PUZONET သို့ ရောက်လာကြသူအပေါင်းကိုယ်စိတ်နှဖြာကျန်းမာရွှင်လန်းရှိကြ ပါစေ၊ ဤBlogကလေးပြုလုပ်ခြင်းသည်စာပေဗဟုသုတများ တိုးစေရန်ရည်ရွယ်၍ ပြုလုပ်ထားခြင်း ဖြစ်ပါသည်။

The perfect time to celebrate the love of God and family and to create memories that will last forever. Jesus is God's perfect, indescribable gift. The amazing thing is that not only are we able to receive this gift, but we are able to share it with others and every other day of the year.

တစ်ဦးသိတာနောက်တစ်ဦးကို မျှပေးတာ မင်္ဂလာရှိ၏

SA╬AI-Z❤ -SANGPY ®

PATE NI (Father's Day)


A. PATE NI ANG PIENKHIET NA

Pate Ni (Father's Day) kipat na pen America gam Big Ben gunpi gei-a om khuoneu khat ahi Spokane; Washington a teng Mrs. Sonora Smart Dodd tung pana hing piengkhie ci-in a kiciemtena tampen hi. Smart Dodd te unau guh pha a; a nu in nuasie bai ahi ziehin a pa Mr. William Jackson Smart Dodd i kepnate thupisa luo ahi ziehin 1909 kumin Nute Ni kibawlna bieinn khatah Nute tawh kisai Thugenna( sermon) a zahna tung tawnin Pate Ni zong bawl dingin lunggulna le veina golpi a neina a; ama pen June hla sunga suoh ahi ziehin June 1910 kumin a masapen Pate Ni(Father's Day) ci-in Spokane; Washington ah bawl hi.
Mrs. Smart Dodd ngaisutna pen 1916 kumin US President Woodrow Wilson in zong thapie pai hi. 1924 Kumin US President Calvin Coolidge in US gambup ah Pate le tate kizopzie limtah puophatna nei-in Pate ni a thupi semsem nadingin panla to suoh hi.
1926 ciengin US gambup Pate Ni Vaihawm Pawl (National Fathers Committee) ci New York khuopi ah kiphuon khie hi. 1956 kum ciengin US Congress in Pate ni Vaihawm Pawl te' thukhetsatna theipina le kipsahna kinei hi.

1966 kumin US President Lyndon Johnson in June Nipi thumna Pate Ni dingin pulah khie hi. 1972 ciengin President Richard Nixon in US gambup zum khani (Holiday) a zah dingin phuongzah leuleu hi. Pate Ni thupi kisa semsem a; a sawt loin US le leitung mun tuom tuomah kizel hi. America gamah Pate Ni pen tuni cieng dong Ngaina ni thupi khatin kiciemte a thupi tahin kibawl den hi.


A nu sizaw ciengin a pa in zikia neisan loin a tate pantahin a keptona ziehin Pate Ni ang piengkhie cilei kikhiel lo ding hi. US gamah Pate Ni ciengin Pate phaw nadingin ngawng aw (necktie) kipie hi. Pa a hing laite lingpa san (red rose) ; a sisa te lingpa kaang (white rose) kipie hi.



B. PATE NI SERMON TOMNO

1. Pa i ci bang " What is a Father?"
Pa pen nam ni-in kikhen thei hi.
(a) I pienna i pa (Biological Father).
(b) Pa dinmun lazo Pa (Fatherhood/Paternity): Pienna pa beh tawh pa hoi kici thei loin tate pilna; Pasien thu leh atuomtuomah pantah siemin mi suohsah pate beh pa' dinmun a lazo pate tahtah kici thei pan hi.
2. Pate' mawpuohna(Father's Responsibities).
(a) Hlalam ah Tate Pantah Ding (Spiritual Nature)
: Tate a neu lai panin pantah siem polei a gol ciengle lampiel nawn lo (Paunah 22:6);
: Timothy pen a pi Lous le a nu Eunice' pantahna ziehin Pasien' nasem muonhuoi suoh (2Tim 1:5).
(b) Kiva nading Nasep Sinsah ding (Vocational training)
Joseph pen lettama ( လက္ သ မား) ahi ziehin Zeisu in zong လက္ သ မား na sem thei pai(Mk 6:3). Jew biehna makai Rabbi te in " A tate kiva nading siemna a hil lopa pen a tate guta suoh dinga a pantah ahi hi" For who does not teach his son a trade teaches him to be a thief) ci uhi.
(c) Thuman citahna (Integrity)
 Pate a thuman le tate zong thuman zawdeu pai hi. Azieh pen mipilte in nu le pa te pen tanu tapate' sie masa pen(လက္ ဦး ဆရာ) a ci ma bangin i tate in nu le pate gamtat luheh le opdan khawldante ette -in i zui uhi.

(d) Tate tunga i pieh ding Gougilte (အ ေမြ)
(e) Thumanna Khaici (Integrity Stock)

Hun khat sungin tate pen kiim le paam zawthawna (victims of circumstances) tawh sietna tampi bawl kha tama leh nikhat ni ciengin a pate' gamtat hoina le citahna (character & integrity) in amate tungah kilangkia veve thei zela mihoi suohkia thei hi.
Dr. Billy Graham tapa Franklin Graham pen a nu le pa in Pasien thu le thuman thutah tawh patah napi a khangno lai-in gilo in phengphi mama hi. Nikhat zukham ankhamin a sam sausahin puonsie pi silin a pa zumkhan(Billy Graham Evangelistic Association) ah lutin a pa kungah zu neh nading sum a vangen tale a pa in a tapa a na phawsiet lo banah a seppi EC members te kungah hoi tahin မိတ္ ဆက္ -in a sum nget zong pie nalai lai mawh hi. A pa' lungsim bangza'n a na diei? Ngaisun vawi un.

A tapa in zummel zong puo vet loin zong thum loin a sum la-in kilekia vingveng hi. Tam thu pen atapa Franklin Graham in "Rebel with a Cause" a kici a laibu gelh sungah na gen hi. A hi vang a pa' citahna khaici (Integrity Stock) pen ama sungah ang mengkhie kia sng
selkia a; tu-in a pa' ministry ahi "Billy Graham Evangelistic Association-BGEA" ah a pa zalaih-in pang ta hi.

Pate' citahna pen khaici kitu bangin a hun ciengin tate tungah kilang zel veve hi ci thei huoi hi. A laibu sungah Franklin Graham in tuani a ka pa in kei kunga ang lah itna le ei thupi simna pen cihma hunin mangngil thei sih vang ci hi.

Michael Joens giel "The Crimson Tapestry" a kici laibu sungah Worm a kici mipa pen miginalo guta lamdunga vahvai pa khat' tangthu na gen hi. Ama pen mizuou minal khat ahia; zuou le dangnal tawh nuntahna sui pa abi a; mi simmaw etsat pa khat ahi hi. Nu le pa nei lo taga khat ahi a; a min tahtah nangawn a thei va-ia sih hi.

Mite' gensawn a zahna ah a lungkhau a phengphi mama a pa ziehin England gam in Germany nitumna sahlam (NW Germany) pana ang pei Saxon mite uhcipna(Saxon Tyranny) thuoh uhi ci'n kigen hi. A khuopite in a neu lai-in "Na pa' min kiciemtena pen nangma tawh kumtawn samsietna hi ta hinlen; lam lsi-a vaiva naupangpa aw; tami khuo panin peidawh tan. Nang pen tam sungsh ang kidei nawn lo hi" ci'n kinawdawh ta a hi ziehin khutdaw ngen (သူ ေတာင္း စား) ang suoh ta hi.

Ni khat ni ciengin a pa' lawmpa ahi Allyndaar a kici pa in ama pen lampi pana a vaivana panin hunkhie a; tuapa tungtawnin Khutdaw ngen le mi vahvai Worm in ama' hina tahtah(True identity) ang nua thei pan hi. A pa pen mite gen bangin mi ginalo na hi vawt loin mi thupi mihoi mama Caelryck a kici pa na hi mawh hi. Allyndaar in a genna ah;"Ama pen namsau tawh galsim siem galhang mama (Warrior) hi a; ama a si ciengin Britain gam in a manpha penpen a tapa khat a kisum ahi hi. ( Your father was a great man; Britain lost her most valuable sin when he died) na ci va-ia hi. Ama min tahtah zong Worm hi loin Aeryck hizaw hi ci ang thei tha kia hi. A pa pen AD 500 kim pawlin Saxon mite in England a na sim hun lai- a gal galhang mama khat a na hi hi.

Tua bepin Allyndaar le a innkuonpi te in Britain gan pen Saxon te khut sung panin souotahna (freedom) a nga nadingin galsimna ah kohaw tawh hing kipawl tsn ci'n a zawl ua; Worm a kici khutdaw ngen pa in a pa' lawmpa cielna sang pai-in a lip khap huoi tuami sanna pawipi ah ama in a sisa a pa' galsimna namsaupi kipie-in ama pen England gam suotahna nga nadingin galhang pa khat ang suoh ta hi.
Pate in tunu-in tate ading thuman citahna gougil pieh ding kisam a; tate in zong pate' hoinate ette-in thuman citah ding kisam hi.

3. Tate' Mawpuohna(Childrens' Responsibilities).

(a) Pate/nute zatah ding (Pei 20:12; Eph 6:2-3). Pei 20:12 na sim lei "Na nu na pa zatah in. Tua hile keima hing pieh na tenna gamah dam sawt vateh" ci hi.
USA gamah a nu vuoi a pa vuoite uh a innah tate in kep ngap ta loin Senior house (လူ အို ရုံ/ဘိုး ဘြား ရိပ္သာ) ah a koi us; hizongle Sente in nuvuoi a pa vuoite zatahin innah hoi tahin kem uhi. Sente Pasien in thupha pie-in leitungah khantona lamah USA zaw ciengin a hat pen suoh ta hi.
Nulepa zatah minamte Pasien in thupha pie hi. Ei Zote pen nu le pa zatah i siem nai sih uhi. Eihaw a tamzaw pen in nule pa a hin lai-in va nuom lo napi a si ciengin sum tampi tawpin i vui vua i kawsa pongmawh uhi. Si nua cienga i nu i pate luonghawm i vui ngengngong hangin amate in ei phit thei ta sih uhi. Tuaziehin ei Zo sungah a guitung khangkhan i muon ding thupha nga i cieu mama uhi.


Pate zatah ding thupi mama ahi ziehin Pasien in Israel-te' kungah pumpi le kam tawh nulepa mawsahte sina dan na pie valia hi (Pei 21:15;17). Pasien in ama Gam adingin agenda(Kingdom agenda) tampi nei-a tuate zosie a sem dingin innkuon(nu le pa le tate) piengsah hi. Nute pate zatahlona in Pasien' gam ledo /langpanna ahi gige hi. Tuazieha nu le pa tbumanglote sina dan kipie ahi hi.
Tua hia i Zosuon tate thupha nga nading; ahi sihle thupha nga minam(Blessed nation) i hi nading thusim pen nute pate zatahna ahi hi. Nu le pate a si ciengin siel le bawng tampi tawh i vui a i kuosa sangin a hin sungun neh le dawn kitasam sah sih lei thupha i nga zaw ding uhi.

Nule pa neu nei laite in nahpi tahin ngaisun cietin nu le pate et siem kep siem ding kisam hi. Tate in i zatat lo ziehin nu le pate in a hlitui uh mal khat lenlon ang luonsah khah ule tate in a paat (consequences) i puo zo sih ding vua; gutui dawn bangin samsietna nga-in zong i khansi ding uhi ci thu phawh ciet vai ci'n kang hansuo uhi. Nu le pa kep le khoi dan a siem tapa tanu khat sim Topa in ei hisah kim taheh.

















Rev. Dr. Mang Do Thang
Yangon.

3 comments:

  1. https://www.youtube.com/watch?v=kMxwfX8XUXo

    ReplyDelete
  2. Dad
    I Miss You



    https://www.youtube.com/watch?v=S14kvB-HMc0

    ReplyDelete
  3. https://www.youtube.com/watch?v=gXCW5iPIwYY

    Hmm....ngaisut huai

    ReplyDelete

ကျွန်တော်သည် ပညာရှင်တစ်ယောက် မဟုတ်ပါ ၊ ပညာသင်ယူနေသော လူတစ်ယောက် ဖြစ်သည်/

ပြောချင်တဲ့ စကားလေးတွေ ပြောနိုင်တယ်နော်

♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥PUZONET မှ လှိုက်လဲစွာကြိုဆိုပါ၏ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ လူတို့အကြိုက် ဆယ်ခါလိုက်လည်း မလိုက်တစ်ခါရှိခဲ့ပါမူ ကြီးစွာရန်သူ စွဲမှတ်ယူ၏

I ❤ you , because I ❥ you don't hate me.